Toukolan syntyvaiheet

 

 

Viljolahden Maamiesseura osti toukokuuussa 1952 Heinäveden tienristeyksestä n. 1 ha  tontin 80 000 mk:lla Aino ja Pentti Eroselta uuden toimitalon rakentamista varten. Tilan erotuksen yhteydessä tontille annettiin nimeksi Toukola. Nimeä ehdotti seuran puheenjohtaja Eino Räisänen. Vuonna 1952 perustettiin rakennustoimikunta, johon kuuluivat Eino Räisänen kokoonkutsujana ja Eero Vänttinen toimikunnan puheenjohtajana, sekä jäsenet: Armas Puustinen, Kyösti Luostarinen, Kalle Niiranen, Pentti Koikkalainen, Vesa Häyrinen, Onni Vänttinen, Esko Kuvaja, Martti Kuvaja, Viljo Lappalainen, Pentti Immonen, Toivo Rocshier, Katri Tolvanen, Jaakko Viljakainen, Sulo Kettunen, Pekka Rissanen, Mikko Seppä, Anssi Tuomela, Santeri Kräkin ja Reino Auvinen. Vuonna 1954 lisäjäseniksi tulivat Paavo Kujala, Kyösti Tolvanen ja Jouko Haapalainen. Toimikunta muodostui laajalta alueelta.

24.2. 1952 perustettiin toimikunta, joka keräsi lahjoituksena rakennuspuita uuden talon rakentamistarpeiksi. Toimikunnassa oli jäsen joka kylästä.

16.1.1953 mennessä oli palautettu keräyslistoja, joista kertyi n. 300 runkoa rakennuspuita. Uusi talo päätettiin tehdä noin 200 hengelle, ravintola-elokuva ja vahtimestarin huoneineen.  Suunnitelmat annettiin  rakennusmestarin  tehtäväksi.

16.2.1953 annettiin johtokunnalle tehtäväksi laina- ja avustusten saantimahdollisuuksien kartoittaminen.

13.9.1953 päätettiin aloittaa uuden talon pohjan kaivuu talkoilla, koska asianmukaiset  luvat oli saatu. Sitä ennen oli pohjanpaalutus rakennusmestari Valkosen johdolla.

20.9.1953 oli ensimmäinen talkoopäivä.

14.4.1954 keväällä päätettiin jatkaa pohjankaivua talkoilla, kunhan sääolosuhteet sallivat

4.8.1954 kun työ ei edistynyt, päätettiin laittaa lehti-ilmoitus Savon Sanomiin, että urakoitsijat voisivat tehdä tarjouksia puheenjohtaja Eino Räisäselle pohjan kaivuusta ja sokkelin valusta. Pentti Immosen ja Viljo Lappalaisen huoleksi jäi sähköjen saanti rakennustyömaalle. Esiteltiin rakennusmestari A. Pitkäselle seurantalon piirustukset, joihin tuli pieniä muutoksia kuten esim. pohja tehdään täytepohjalle eikä pilareille, kuten piirustuksissa oli suunniteltu. Syksyllä valmistui valu Jouko Viljakaisen urakoimana.

6.5.1955 päätettiin ottaa Viljolahden Kiri mukaan talon porukkalaiseksi, mutta Kiri ei tullut mukaan neuvotteluun. Rakennussuunnitelmiin päätettiin ottaa mukaan saunan rakennus-asia  rakennusmestari A. Pitkäsen laatiman lisäpiirustuksen mukaisesti. Saunan paikaksi ehdotettiin kellarikerrosta. Lahjoituksena saadut puut, jotka olivat kentällä, päätettiin sahauttaa Pentti Pallamolla ja Toivo Laakolilla. Rakennuspuiden keräystä jatkettiin.

4.9. 1956 hyväksyttiin Toukolan tekemisen tuntipalkaksi 200 mk/tunti. Työsuorituksen vastaavaksi hyväksyttiin Aleksanteri Kräkin ja 4 muuta ammattitaitoista kirvesmiestä.

15.10.1956 rakennustoimikunta päätti, että kaikki hankinnat jätetään puheenjohtajan ja hänen määräämiensä huoleksi. Rakennustoimikunnan puheenjohtaja oli Eero Vänttinen. Lämmityssysteemiä tutkittiin ja taloon päätettiin laittaa aaltopeltikatto, joka on vielä nykyisinkin talossa metsän puolella.

6.2.1957 pidetyssä kokouksessa päätettiin pitää talon avajaiset 3.3.1957. Juhlat alkoivat  kahvitarjoilulla ja ohjelma päivällä klo: 13.00 ja jatkuivat klo 19:00 illalla ohjelmallisina iltamina, joissa oli mukana mm. Varkauden Työväenteatteri ja kuoro Juhana Haimilan johdolla. Vielä kello 23.00 alkoivat yötanssit.

1.4.1957 talon ensimmäiseksi vahtimestariksi valittiin Toivo Tiilikainen. Talo oli vuoraamatta ja sisätyötkin oli kesken, joten rakennustöitä jatkettiin avajaisten jälkeen. Kyläyhteisö oli saanut talonsa, talkootyöllä, avustuksilla ja lainavaroilla, joiden suuruutta voi vain arvailla, kun saadun urakkatarjouksen mukaan summa olisi ollut 14 800 000 mk, jolla talo olisi rakennettu. Seura jatkoi toimintaa uuden talon ympärillä varoja hankkien lainojen maksua varten. Hyvin rakennettu talokin kuluu kovassa käytössä ja käyttötarpeiden muuttuessa  80- luvulla taloon tehtiin sisälle 2 WC:tä lisää ja pesutiloja saneerattiin.

90- luvulla on laitettu uusi peltikatto pihanpuolelle. Myös sisälle tehtiin suurempi remontti. Salin lattia uusittiin, seiniin laitettiin levyt ja lasikuitutapetti ja sisäpuoli maalattiin kattoa myöten. Työn  suoritti Esko Ruuskanen. Samanaikaisesti uusittiin lämmityskattila ja asennettiin lämminvesivaraajat,  urakoinnista vastasi Teemu Kröger.

2000 luvulla on  Toukolaan on tehty porakaivo ja likavesien imeytyskenttä  Kangaslammin kunnan avustuksella. Korjaustarpeita on vielä edelleenkin, mutta hiljaa hyvä tulee.

 

Historiikin laati Sylvi Kuvaja ja puhtaaksi kirjoitti Liisa Malkki

Majaniemessä 3.3.2007

Toukola lähes 3.3.1957 jälkeisessä ulkoasussa, ennen peruskorjausta